Viikonloppu toi minut taas peruskysymysten äärelle ja olen joutunut jälleen miettimään monia asioita ja kyselemään miksimiksimiksi?Minkähän takia elämässä yleensä saa mitä on tarkoitus tai on saamatta mitä ei ole tarkoitus saada? Minä uskon, että jokainen saa aina ansionsa mukaan, jos on tehnyt pahasti, eikä sitä muuten tajua. Mutta joskus myös odottamattomia ikäviä asioita voi tapahtua, joiden syyn voi ymmärtää vasta paljon myöhemmin. En viittaa tällä missään mielessä siihen, että eriarvoisuus olisi oikeutettua tai että ihmisten epäonni olisi aina itseaiheutettua. Minusta vaan tuntuu, että ihan kaikilla asioilla on tarkoitus. Kaikkia asioita tuskin kukaan ehtii miettiä, mutta niitä suurimpia linjauksia kannattaa tarkastella.

Sitäkin olen miettinyt kovasti, että monestiko käy niin, että odottamattomalla hetkellä jokin yllättävä asia tapahtuu kun sitä vähiten odottaa? Tämän seikan tajusin jo kauan sitten ja joskus olen jopa yrittänyt käyttää sitä hyödykseni. Olen miettinyt kaikki mahdolliset vaihtoehdot jo etukäteen, niin ettei mikään pääse yllättämään nurkan takaa. Se ei tosin toimi, valitettavasti. Kuka ikinä näitä "yllätyksiä" järjestääkin meille ihmisille, on meitä valtavan paljon fiksumpi.

Niin, ja mitenkäs sitten sellainen asia kuin pelko. Eihän me ikinä oikeasti tiedetä mitä tapahtuu ja jotkut ihmiset ovat hurjan peloissaan kaikista odottamattomista käänteistä ja siksi eivät uskalla tehdä mitään. Ettei satu, tai ettei tapahdu mitään ikäviä yllätyksiä. Niinkuin minä.

Tänä viikonloppuna maailma on oikutellut kanssani ja antanut opettavaisia oppitunteja, vielä en niistä kiitä, mutta pian ehkä kuitenkin. Sillä välin minua lohduttaa hoitokoira ja kirjat.