" -Älä viivy matkalla äläkä pelkää. Kesäkuun yöt eivät koskaan ole vaarallisia."                                                                (Nuuskamuikkunen Muumipeikolle)

Tänään tein viimeisen tentin ja voin alkaa tunnelmoida tulevaa juhannusviikonloppua. Juhannus on mielestäni paras luonnon helmassa vietettynä, hyvässä seurassa. Juhannus on minulle yksi harvoista suomalaisista juhlapäivistä joka on merkittävä. Kun olin pieni, vietin juhannusta yleensä mummolassa serkkuni kanssa ja juhlistimme juhannusta käymällä paikallisessa (ainoassa) "baarissa" munkilla ja limpparilla. Se oli meidän juhannustraditio. Tunnelma on se mikä merkitsee, ei se mitä tapahtuu. Meillä oli aina mukavaa!

Haluaisin niiin kovasti lukea Tove Janssonin Vaarallisen juhannuksen nyt juhannuksen alla. Ehkäpä käyn etsimässä sen kirjastosta juhannuslukemiseksi. Nyt kun olen vihdoin saanut palauttaa koulukirjat, saan uppoutua mihin seikkailuihin haluan! Minusta on ihmeellistä miten T. Jansson on saanut tarinoihinsa taianomaisen, ihmeellisen tunnelman, varsinkin kun ne lukee niissä kuvattuina vuodenaikoina. Taikatalvi oli pitkään suosikkikirjani luettuna keskitalven pimeinä iltoina kynttilän valossa. Onko teillä jokin muumihahmo/tai hahmoja, jotka ovat teille tulleet tärkeiksi tai on/ovat muuten suosikkejanne? Minä luulen, että Tuutikki on yksi suosikeistani. Se on salaperäinen, rauhallinen ja vahva, mutta lempeä.

Taianomaisia juhannushetkiä kaikille!